Kysymyksiä ja vastauksia

Kaasudatahub

Usein kysytyt kysymykset kaasudatahubiin liittyen, versio 24.10.2019 (pdf)

Rekisteröityminen

Mitä minun tulee tehdä rekisteröityäkseni markkinaosapuoleksi?

Rekisteröitymisprosessi koostuu seuraavista vaiheista:

  • Perustiedot (rekisteröitymislomake https://gasgridportal.fi/register)
  • Markkinatoimijan tulee allekirjoittaa roolikohtainen puitesopimus TSO:n kanssa.
  • Vakuuksien asettaminen (roolista riippuen)
  • Tiedonvaihtotestit (roolista riippuen)

Rekisteröitymisprosessin kuvaus ja lisätietoa löytyy Kaasumarkkinan menettelytapa- ja tiedonvaihto-ohjeesta.

Mikä on EIC-koodi ja mistä sen saa?

Suomen kaasumarkkinoilla shippereiltä ja tradereiltä edellytetään EIC-osapuolitunnuksien käyttöä. Ohjeet EIC-koodista ja sen hakemisesta löytyvät täältä: https://kaasumarkkina.fi/eic/

Mikä on GLN-tunnus ja mistä sen saa?

GLN-tunnus on GS1-järjestelmän osapuolitunnus, joka vaaditaan jakeluverkonhaltijoilta ja vähittäismyyjiltä. GS1-yritystunnuksen (edellytys GLN-tunnukselle) voi hankkia GS1 Finlandilta. GLN-tunnuksien muodostamisesta ja luomisesta löytyy lisätietoa Kaasumarkkinan menettelytapa- ja tiedonvaihto-ohjeesta ja GS1 Finlandin sivuilta, esim: https://asiakas.gs1.fi/uutishuone/gln-osapuolitunnistella-voidaan-yksiloida-yritys-sen-sisaisia-toimintoja-tai-toimipisteita

Voiko jakeluverkonhaltija itse päättää GLN-tunnuksen loppuosan tunnuksen alkuosan määräytyessä Y-tunnuksen mukaan?

Voi päättää itse. GLN-osapuolitunnukseen ja sen sisältöön voi tutustua tarkemmin GS1 Finlandin nettisivuilla.

Vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan on käytettävä osapuolitunnisteenaan GS1-järjestelmän GLN-tunnusta. Jos sama osapuoli (sama verotusyksikkö) toimii useassa markkinaroolissa (esim. jakeluverkonhaltija ja vähittäismyyjä), tämän on käytettävä tiedonvaihdossaan GLN-tunnuksia, jonka yritystunniste on sama, mutta juokseva numero eri. Osapuolen tulee ilmoittaa käyttämänsä GLN-tunnukset järjestelmävastaavalle siirtoverkonhaltijalle. Osapuolen tulee myös ilmoittaa, mihin markkinarooliin kutakin GLN-tunnusta käytetään.

Lisätietoja osapuolitunnuksista Kaasumarkkinan menettelytapa- ja tiedonvaihto-ohjeesta luvusta 4.

Julkaistaanko rekisteröityneiden markkinaosapuolien listaa netissä?

Järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija kysyy marraskuun 2019 aikana sähköpostitse siihen mennessä rekisteröityneiltä shippereiltä, tradereiltä ja vähittäismyyjiltä luvan julkaista heidän yrityksensä nimi TSO:n nettisivuille tulevassa listauksessa. Asiaa kysytään myös uusilta tämän jälkeen rekisteröityneiltä samalla tavalla. Nimensä voi poistaa listalta lähettämällä pyynnön sähköpostilla TSO:lle.

Miten markkinaosapuoli näkyy muille portaalissa?

Kuten portaalin pääsyoikeusehdoissa todetaan, portaalissa markkinaosapuolen perustiedot näkyvät lähtökohtaisesti kaikille niille markkinaosapuolille, jotka voivat markkinaroolinsa puolesta muodostaa toimitussuhteita ko. markkinaosapuoleen. Jos markkinaosapuoli haluaa estää perustietojensa näkymisen muille markkinaosapuolille, markkinaosapuolen on erikseen pyydettävä järjestelmävastaavalta siirtoverkonhaltijalta, etteivät tämän perustiedot näy portaalissa muille markkinaosapuolille.

Toimitussuhteet

Voiko trader välittää/myydä kaasua jakeluverkon käyttöpaikkoihin?

Trader on tukkumarkkinatoimija, joka käy tukkukauppaa kaasuenergiasta. Trader ei voi toimia vähittäismarkkinoilla. Jakelu/vähittäismarkkinoiden puolella myyjänä toimivat vähittäismyyjät ja jakelusiirrosta huolehtii jakeluverkonhaltija. Markkinarooleista löytyy lisätietoa koulutusvideosta nimeltä ”Syöttö- ja ottojärjestelmä, kaasuenergia ja kapasiteetti tuotteina”, joka löytyy sivulta https://kaasumarkkina.fi/infomateriaalit/koulutukset/

Miten turvaan kaasunsaannin suurissa tehovaihtelutilanteissa?

Jakeluverkon loppukäyttäjällä on oltava vähittäismyyjä, jolla puolestaan on oltava vähintään yksi shipper, joka toimittaa kaasua vähittäismyyjälle. Loppukäyttäjän on hyvä ilmoittaa kaasun tarpeistaan vähittäismyyjälle, jotta vähittäismyyjän roolissa toimiva voi sopia shipperin kanssa toimituksista ja toimituksen toteuttava shipper osaa varautua suuriin tehovaihteluihin. Shipperillä on mahdollista hankkia päivänsisäistä kapasiteettia vielä kaasupäivän aikanakin, joten tämän on mahdollista reagoida kulutustarpeen muutoksiin. Fyysisesti kaasu virtaa käyttöpaikallesi huolimatta siitä, onko kaasua sinulle toimittava shipper varannut riittävästi kapasiteettia. Shipperille aiheutuu tässä tilanteessa sakkomaksuja, koska se ylittää varaamansa kapasiteetin eikä välttämättä ole kaasuenergiankaan osalta tasapainossa. Markkinaosapuolten väliset sopimukset ratkaisevat viime kädessä sen, kuka lopulta on vastuussa aiheutuneista kustannuksista.

Kuka maksaa häviökaasun tilanteessa, jossa kaikki käyttöpaikat jakeluverkossa ovat päivittäin luettavia käyttöpaikkoja? Veloittaako shipper suoraan jakeluverkonhaltijaa, ja miten shipper valitaan pelkkiä häviöitä varten?

Jakeluverkonhaltija on velvollinen hankkimaan jakeluverkon häviöihin kuluneen kaasun. Mikäli kaikki käyttöpaikat ovat päivittäisen etäluennan piirissä, shipper ja jakeluverkonhaltija voivat sopia suoraan keskenään häviökaasun ”toimittamisesta” ja hinnoittelusta. Jakeluverkonhaltija voi itse määrittää häviökaasun toimittavan shipperin.

Kuka maksaa kaasun sopimuksettomien käyttöpaikkojen osalta, jos siellä kuitenkin on kaasun kulutusta? Kenelle tämä jakeluverkkoon toimitettu kaasu kuuluu, jonka käyttöpaikalla ei ole sopimusta eikä vähittäismyyjää?

Kaasunkulutus sopimuksettomissa kohteissa rinnastuu häviöihin eli jakeluverkonhaltijan täytyy hankkia tuo kaasu samalta taholta kuin hankkii häviökaasun eli joko toimitusvelvolliselta vähittäismyyjältä tai mahdollisesti suoraan shipperiltä siinä tapauksessa, kun kaikki ko. jakeluverkon käyttöpaikat ovat päivittäinluennassa.

Jos haluan hankkia kaasua Virosta toimimalla itse shipperinä siellä, eroaako se shipperinä toimimisesta Suomessa?

Mikäli haluat shipperinä hankkia kaasun itse Viron puolella, sinun tulee rekisteröityä Viron siirtoverkonhaltijan, Elering AS:n järjestelmään. Viron puolella kaasumarkkinan periaatteet ovat pitkälti samanlaiset, mutta markkinasäännöissä on eroavaisuuksia (mm. kapasiteetinvarausaikaikkunoissa). Viro ja Latvia tavoittelevat yhteistä tasealuetta 2020 alusta alkaen, minkä myötä Viron ja Latvian alueella sovelletaan samoja markkinasääntöjä. Viro-Latvia -alueen markkinasäännöt ovat saatavissa täältä: https://elering.ee/sites/default/files/2019-10/Common_network%20rules_EE-LV.pdf.

Miten maksuvelvoitteet määräytyvät tasevastaavan ja taseryhmän jäsenenä toimivien shipperien/traderien välillä?

Tasevastaavalla shipperillä sekä taseryhmän jäsenenä toimivalla shipperillä on samat oikeudet varata itselleen kapasiteettia. Kummassakin roolissa toimivat shipperit ovat itse maksuvelvollisia TSO:lle varaamastaan kapasiteetista.

Tasevastaava shipper/trader on vastuussa TSO:lle tasepoikkeamista aiheutuvista maksuista niin oman kuin taseryhmän jäsenenä toimivien shippereiden/tradereiden tasepositioiden osalta. Tasevastaavalla on mahdollisuus risteilyhyödyille, sillä taseryhmän jäsenten tasepositiot voivat kumota toisensa toisen ollessa pitkänä ja toisen lyhyenä. Taseryhmän ollessa tasapainossa tasevastaavalle ei koidu tasepoikkeamamaksuja, mutta riippuen taseryhmänsä jäsenyysehdoista tasevastaava voi periä tasepoikkeamamaksut taseryhmän jäseniltä saadakseen tasemaksuja taseryhmän jäseniltä enemmän kuin tasevastaava itse joutuu maksamaan TSO:lle.

Tasevastaava saa tietoonsa oman taseryhmänsä taseposition lisäksi taseryhmän jäsenten tasepositiot, jotta tasevastaava voi laskuttaa taseryhmän jäseniä tasepoikkeaman mukaisesti. TSO veloittaa tasepoikkeamasta ainoastaan tasevastaavaa, kun taas tasevastaavan ja taseryhmän jäsenten välinen laskutus on taseryhmän jäsenten välinen asia.

Vakuudet

Missä markkinarooleissa vakuudet tulee asettaa ja mihin tarpeisiin?

Ohjeistus löytyy Menettelytapa ja tiedonvaihto-ohjeesta. Luottokelpoisuusvaatimuksia on asetettu kaikille shippereille, tasevastaaville tradereille, siirtoverkon loppukäyttäjille sekä jakeluverkonhaltijoille. Luottokelpoisuusvaatimukset täytetään asettamalla vakuudet seuraavassa kuvattujen periaatteiden mukaisesti:

Shipperit ja tasevastaavat traderit

Shipperin on täytettävä siirtoverkonhaltijan asettamat luottokelpoisuusvaatimukset voidakseen varata kapasiteettia ja hankkiakseen kapasiteettioikeuksia. Kapasiteettivarausten osalta siirtoverkonhaltijalle on asetettava vakuus, joka on kunakin ajanhetkenä arvoltaan viimeisten 12 kk aikana toteutuneen suurimman kapasiteettia koskevan kuukausilaskun määrä kerrottuna kolmella. 

Tasevastaavan shipperin ja tasevastaavan traderin on myös täytettävä siirtoverkonhaltijan asettamat luottokelpoisuusvaatimukset toimiakseen tasevastaavana. Tasevastaavalta shipperiltä tai tasevastaavalta traderilta vaaditaan, että vakuuden arvo kattaa tasevastaavan kunakin ajanhetkenä avoimena olevat laskut tasepoikkeamamaksuista ja arvioidut tasevastaavalta laskuttamatta olevat tasepoikkeamamaksut sisältäen 10 % varmuusmarginaalin tasepoikkeamamaksujen kuukausivaihtelulle.

Siirtoverkon loppukäyttäjät

Jos siirtoverkon loppukäyttäjä ei ole hakeutunut rekisteröidyksi käyttäjäksi Verohallintoon, siirtoverkon loppukäyttäjän on täytettävä siirtoverkonhaltijan asettamat luottokelpoisuusvaatimukset voidakseen toimia siirtoverkon loppukäyttäjänä. Siirtoverkonhaltijalle on asetettava vakuus, joka on arvoltaan viimeisten 12 kuukauden aikana toteutuneen siirtoverkonhaltijan läpilaskuttaman suurimman maakaasun ja biokaasun veroja ja huoltovarmuusmaksuja koskevan kuukausittaisen laskun arvoinen. Mikäli siirtoverkon loppukäyttäjä on hakeutunut rekisteröidyksi käyttäjäksi, tältä ei vaadita vakuuksia.  

Jakeluverkonhaltijat

Siirtoverkonhaltijalle on asetettava vakuus, joka on arvoltaan viimeisten 12 kuukauden aikana toteutuneen siirtoverkonhaltijan läpilaskuttaman suurimman maakaasun ja biokaasun veroja ja huoltovarmuusmaksuja koskevan kuukausittaisen laskun arvoinen.

Shipperin puitesopimus: ”Shipperin on asetettava vakuus, joka on arvoltaan kulloinkin kuluvan kalenterivuoden aikana toteutuvan suurimman kapasiteettia koskevan kuukausilaskun määrä kerrottuna kolmella.” Miten tämä määritellään ensimmäisenä vuotena?

Markkinoiden avautuessa vakuusvaatimusta sovelletaan siten, kuin kaikki markkinaosapuoliksi heinäkuusta 2019 alkaen rekisteröityneet shipperit olisivat uusia toiminnanharjoittajia, joilla ei ole aiempia kapasiteettisopimuksia. Tällöin kapasiteetinvarauspyynnön yhteydessä tarkistetaan, onko shipperillä riittävä vakuus varauksen tekemiseen. Arviointi tehdään siltä pohjalta, että tehtävä varaus muodostaisi ensimmäisen laskun, jonka suuruuteen olemassa olevaa vakuutta verrataan.

Mitä vakuuksia TSO hyväksyy?

Siirtoverkonhaltija hyväksyy vakuuksina A-luottoluokitetun (Moody’s tai Standard & Poors) EU-maahan rekisteröidyn rahoituslaitoksen on demand –takuusitoumukset ja markkinatoimijan pankkitalletukset järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan osoittamalle pankkitilille. Pankkitilillä tarkoitetaan A-luottoluokitetun (Moody’s tai Standard & Poors) EU-maahan rekisteröidyn rahoituslaitoksen vakuustiliä, jonka panttaussitoumus toimitetaan järjestelmävastaavalle siirtoverkonhaltijalle. Jos markkinaosapuoli haluaa ottaa takauksen jostain muusta rahoituslaitoksesta kuin pankista (esim. luottovakuutusyhtiö), sekin sopii TSO:lle, kunhan kyseessä on EU-maahan rekisteröity riittävän luottoluokituksen omaava rahoituslaitos.

Tarvitseeko arvonlisäverolle asettaa vakuuksia?

Ei tarvitse.

Kuinka suuren vakuuden TSO vaatii shipperiltä?

Shippereiden osalta vakuusvaatimus tulee kahdesta tarpeesta:

  1. Kapasiteetti (alla laskentaesimerkki oletuksella että shipper varaa 100 MW vuosikapasiteettia ottovyöhykkeelle)

Tarvittava kokonaiskapasiteettimäärä:  100 MW *8760 h = 876 000 MWh

Vuosikapasiteetin hinta ottovyöhykkeellä: 1,04859 €/kWh/day/year * 1000 kWh/MWh / 365 d/y = 2,8728 € / MWh

Kapasiteetin kokonaishinta: 876 000 MWh * 2,8728 € / MWh = 2 516 572,8 €

Per kuukausi 2 516 572,8 € / 12 = 209 714,4 €

Tarvittava minimivakuusvaatimus on siten: 3 x 209 714,4 € =  629 143,2 €

  1. Tasepoikkeama (koskee tasevastaavia)

Kapasiteetin lisäksi tasevastaavan pitää asettaa vakuus tasepoikkeamalle. Heti kun tasepoikkeamaa muodostuu, vakuuden pitää olla avoinna olevien laskujen sekä laskuttamatta olevien tasepoikkeamamaksujen yhteenlaskettu summa lisättynä 10 %:n varmuusmarginaalilla.

Kohdissa 1 ja 2 on mainittu minimitaso – kannattaa asettaa omaan toimintaan nähden riittävät vakuudet ettei tule yllätyksiä esim. kapasiteettia varattaessa.

Tasevastuu

Voiko taseryhmä hankkia siirtokapasiteettia yhteishankintana tasevastaavan toimesta?

Kapasiteettia ei voi hankkia taseryhmälle vaan se hankitaan shipperille itselleen. Eli et voi shipperinä käyttää toisen shipperin hankkimaa kapasiteettia ilman, että se olisi siirretty sinulle kapasiteettioikeuksien siirron kautta. Taseryhmällä ei siis ole mitään tekemistä kapasiteetin kanssa.

Sopimusten alkaminen/päättyminen

Mihin kellonaikaan myynti- ja jakelusopimukset alkavat ja päättyvät?

Myynti- ja jakelusopimukset päättyvät ja alkavat klo 7.00 aamulla (samaan aikaan, kun tasejaksona oleva kaasutoimituspäivä vaihtuu).

Milloin markkina avautuu?

Markkinoiden avautuminen ja uudet markkinasäännöt astuvat voimaan 1.1.2020 klo 07:00. Lähtökohtaisesti Gasum huolehtii vuorokauden seitsemän ensimmäisen tunnin (1.1.2020 klo 0.00-07.00) maakaasutoimituksista nykyisten sopimusten perusteella. Gasum laskuttaa seitsemän ensimmäisen tunnin maakaasutoimitukset erillisellä laskulla tammikuun 2020 aikana, ja tilittää siirron maksut sekä verot siirtoverkonhaltijalle.

Mitä tapahtuu nykyisille siirtoverkon liittymissopimuksille?

Siirtoverkon liittymissopimukset jäävät sellaisenaan voimaan, ja siirtyvät siirtoliiketoiminnan eriyttämisen yhteydessä Gasgrid Finland Oy:lle.

Kaasupörssi

Kuka tarjoaa kaasupörssipalveluita 1.1.2020 lähtien?

Gasum Oy ja liettualainen kaasupörssitoimija UAB GET Baltic ovat tehneet omaisuuden ostosopimuksen, jonka myötä Gasumin omistama Kaasupörssi Oy lopettaa toimintansa 1.1.2020, kun Suomen kaasumarkkina avataan kilpailulle. Samalla UAB GET Balticin omistama, Baltiassa jo toimiva kaasupörssi GET Baltic aloittaa toimintansa Suomessa. GET Baltic toimittaa Suomen kaasumarkkinalle avoimen markkinan kaasupörssipalvelut 1.1.2020 alkaen. Lisätietoa mediatiedotteessa.

Kysymyksissä kaasupörssipalveluista vuonna 2020 kannattaa olla yhteydessä suoraan GET Balticiin.

Siirtyykö kaupankäynti-ilmoitukset GETBalticilta TSO:lle automaattisesti?

GET Baltic tekee kaupankäynti-ilmoitukset kaupankävijän puolesta TSO:lle, joten tiedot siirtyvät TSO:lle automaattisesti.

Balticconnectorin kapasiteetti

Balticconnectorin kapasiteetti tarjotaan implisiittisesti. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Implisiittisessä kapasiteetinjaossa sekä siirtokapasiteetti että vastaava kaasumäärä jaetaan samanaikaisesti. Balticconnectorin tapauksessa shipperin vahvistetut nominaatiot toimivat automaattisesti vastaavan kapasiteettimäärän varauspyyntönä. Tämä tarkoittaa sitä, että shipperin tarvitsee ainoastaan nominoida Balticconnectoriin saadakseen oikean määrän kapasiteettia. Nominoinnin määräajat löytyvät Kaasunsiirron säännöistä. Balticconnectorin kapasiteetinjakomekanismina on pro rata. Jos tarjolla oleva kapasiteetti on pienempi kuin nominaatioiden yhteenlaskettu määrä, kapasiteetti jaetaan shippereiden tekemien nominaatioiden suhteessa. Balticconnectorin tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että kapasiteetti jaetaan shippereille kolmanteen tasatuntiin mennessä nominointi ja renominointiaikaikkunan sulkeutumisen jälkeen.

Osa Balticconnectorin kapasiteetista tarjotaan implisiittisesti shipperien nominaatioiden kautta (kuten edellä kuvattiin) ja osa pörssin kautta. Pörssi muodostaa osto- ja myyntitarjouksista hintalistat, jossa on Suomen ja Baltain maiden tarjoukset hintajärjestyksessä. Suomi, Viro ja Latvia muodostavat yhteisen tariffialueen, minkä johdosta maiden välillä ei ole tariffeja. Tämän vuoksi myöskään Balticconnectorin kapasiteetilla ei ole tariffia. Liettuan ja Latvian välisellä rajalla on tariffit, jotka sisällytetään automaattisesti pörssin hintalistaan. Näin ollen kaasua ostava tai myyvä markkinatoimija ei tiedä, onko tämä myymässä tai ostamassa kaasua suomalaiselta vai baltialaiselta toimijalta.   

Pörssin kautta tarjottava implisiittinen kapasiteetinjakomalli mahdollistaa sen, että myös trader, tosin tietämättään anonyymin pörssikaupankäynnin vuoksi, voi hankkia kaasua Balticconnectorin yli Baltiasta. Tämä johtuu siitä, että pörssi toimii BC:n yli kauppojen vastapuolena ikään kuin kapasiteettia varaavana osapuolena, jolloin trader ei osallistu markkinasääntöjen mukaisesti kapasiteetin varaamiseen.

Mikä on tarjottavan kapasiteetin määrä Balticconnectorissa vuoden 2020 alussa?  

Elering on 7.5.2019 julkaissut indikatiiviset arvot tekniselle kapasiteetille Balticconnectorissa vuoden 2020 alussa https://dashboard.elering.ee/en/umm/single/1457. Kaupalliset kapasiteettimäärät voivat kuitenkin poiketa teknisistä kapasiteettimääristä virtuaalisen vastavirtauksen takia.

Odottaako järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija, että Balticconnectorissa tulee olemaan ruuhkaa?

Siirtoverkonhaltijalla ei ole tietoa, jonka pohjalta ruuhkan todennäköisyyttä voisi arvioida. Siirtoverkonhaltija ei voi spekuloida asialla.

Miten järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija toimii jos Balticconnectorissa esiintyy ruuhkaa?

  1. Kapasiteetinjakosääntöjen mukaisesti pro rata -periaatetta käytetään ruuhkatilanteissa (jos tarjolla oleva kapasiteetti on pienempi kuin nominaatioiden yhteenlaskettu määrä). Tämä tarkoittaa sitä, että nominaatioita pienennetään siten, että kapasiteetti jaetaan shippereiden tekemien nominaatioiden suhteessa.
  2. Jos ruuhka aiheutuu teknisen kapasiteetin ennakoimattoman putoamisen vuoksi, siirtoverkonhaltijat tekevät parhaansa välttääkseen jo hyväksyttyjen nominaatioiden leikkaamisen. Siirtoverkonhaltijat käyttävät välillään olevaa operatiivista tasehallintatiliä tai tasehallintapalveluita joustokeinoina tällaisissa lyhytaikaisissa ruuhkatilanteissa.
  3. Jos ruuhkaa esiintyy usein, järjestelmävastaavat siirtoverkonhaltijat aloittavat keskustelun valvontaviranomaisten kanssa arvioidakseen eri vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi.

Tiedonvaihto

Mistä saan lisätietoa AS4- ja Edigas-yhteyksistä?

AS4- ja Edig@s-yhteyksistä saa tietoa ”Edig@s XML 5.1 guideline for Finland” -ohjeesta ja esimerkiksi katsomalla infotilaisuuden 7.10.2019 ”Nominations and trade notifications using Edig@s and connecting to AS4” -esityksen Infojen materiaalit -sivulla.

Mistä saan lisätietoa portaalin API:sta?

Portaalin API:in voi tutustua katsomalla infotilaisuuden 7.10.2019 esityksen ”Portal and its API interface” Infojen materiaalit -sivulla. Rekisteröitymislomakkeen täyttäneille osapuolille on tarjolla portaalin staging-ympäristö, jota kautta pääsee tutustumaan API-rajapinnan kuvaukseen.

Mistä saan lisätietoa vähittäismarkkinoiden muutto- ja myyjänvaihtoprosesseista?

Vähittäismarkkinoiden muutto- ja myyjänvaihtoprosessien säännöt löytyvät Kaasunjakelun säännöistä. Muutto- ja myyjänvaihtoprosesseihin kaasudatahubissa voi tutustua katsomalla infotilaisuuden 7.10.2019 esityksen ”Gas datahub: data management and contract processes” Infojen materiaalit -sivulla.

Mitä tarkoittaa säännöissä oleva kohta: ”ICT-järjestelmä on hyväksytty”? Millainen on hyväksyntäprotokolla ja kuinka kauan hyväksyntäprosessi kestää?

Kaasumarkkinan menettelytapa- ja tiedonvaihto-ohjeen luvussa 3.2. kerrotaan tietojärjestelmien koekäytöstä sekä tiedonvaihdon testaamisesta. Luvussa 6.1. kerrotaan shipperin ja traderin sähköisistä sanomaliikenneviesteistä, jotka toimivat nominaatioiden ja kaupankäynti-ilmoitusten osalta vaihtoehtona TSO:n web-portaalin käyttämiselle.

Tarvitseeko jokaisen shipperin ja traderin järjestää Edig@s-sanomaliikenneyhteys TSO:n järjestelmään?

Edig@s-sanomaliikenteen käyttö ei ole pakollista shipperille ja traderille. Tukkumarkkinoiden tiedonvaihto on keskitetty TSO:n portaaliin, jota voi käyttää käyttöliittymän ja/tai API-rajapinnan kautta. Vaihtoehtoisesti shipper ja trader voivat käyttää nominaatioihin ja kaupankäynti-ilmoituksiin myös sähköisiä sanomaviestejä (sanomat Edig@s XML versio 5.1 ja AS4-protokolla). Shipperin tai traderin sähköisten sanomaviestien käyttöönotto edellyttää, että nämä noudattavat järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan tiedonvaihtostandardeja (Edig@sin kansallinen soveltaminen) ja läpäisevät hyväksytysti järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan asettamat tiedonvaihtotestit. Järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija Edig@s-testauspalvelu avattiin syyskuussa 2019. Edig@s/AS4-yhteyttä pääsee testaamaan pyytämällä ohjeet sähköpostilla info@kaasumarkkina.fi.